Eka hääkakku

Pääsin sitten minäkin ensimmäistä kertaa hääkakkupuuhiin. Ihan tavallisesta kakusta ei ollutkaan kyse, vaan parilla oli selvät sävelet mielessä: biitsi/meriteemainen kahdesta sydämestä koostuva kakku, jossa biitsin pitäisi olla niin korkea että hääpari voisi istua siinä kastelematta jalkojaan meressä. Biitsikakun mauisi valikoitiin vaalea kakkupohja mansikka- ja suklaamousella ja merikakuksi mehevä suklaakakkupohja valkosuklaamoussella (ja laitoin vielä lemon curdia sipaukset).

Näillä spekseillä siis mentiin, ja tekemistä riitti. Ihmishahmojakaan en ole ennen värkännyt, joten morsiuspariin meni jo yksinään melkoisen kauan (morsian meni uusiksi kahdesti), mutta lopputulokseen olin ihan tyytyväinen. Palmut aiheutti myös päänvaivaa, ja ensi kerralla otan oppia ja teen lehdet suosiolla yhdestä osasta, nyt niitä tippuili puolin ja toisin ja niitä sai olla liimailemassa vielä viime hetkellä uudestaan kiinni. Lisäksi en voi sanoin kuvata sitä jännityksen määrää mikä oli 6-kerroksista lähes 20-senttistä biitsikakkua irrottaessa hyydytysrenkaasta. En ole koskaan ikinä noin korkeaa kakkua tehnyt, mutta niin vaan onnistui sekin :D

Muut koristeet, eli meren kalat, merihevoset ja meritähdet, ja biitsin simpukat, tuli silikonimuoteilla näppärästi. Vaikka menihän niidenkin tekoon toki aikaa massan värjäilyineen ja värisommitteluineen.

Ensimmäiseksi hääkakuksi tietenkin stressi oli järkyttävän suuri, ja asiaa ei yhtään auttanut se, että en päässyt itse laittamaan kakkuja esille, vaan kaveripariskunta, joka oli häävieraina, laittoi sitten sydämenpuolikkaat yhteen, kivet biitsikakun rannalle ja palmut valmiisiin reikiin. Hyvältä näyttivät kuvien perusteella, että suuren suuret kiitokset heille :) Oli maistunut hääparille ja vieraille, ja sain vielä kiitosviestiä jälkikäteen, että loppu hyvin kaikki hyvin :)

Kuvista kiitokset kaveripariskunnalle. Olin jotenkin niin lukossa ja jännityksessä koko projektin ajan että en tajunnut edes hahmoista kuvaa napata vaikka se oli valmis jo viikon ennen itse juhlaa :D

Sammakkokakku hääjuhliin

Sain tehtäväksi tehdä kakun häiden epävirallisiin jälkijuhliin. Teemana oli sammakot, ja kakun päällä olevat hahmot on tehty mallikuvan mukaan. Hieman tuotti ongelmaa saada naiskonnasta naisen näköinen, edelleen olen sitä mieltä että huulet ja ripset näyttää vähän hassuilta, mutta en nyt kiireessä muutakaan keksinyt, jos ei jotain lisäkamaa kuten helminauhoja ja muuta olisi alkanut lisäillä. Ihan hauska tästä kakusta tuli, tällainen kukkaketo jonka keskellä sampit istuskelee :)

Sisällä vaalea kakkupohja ja suklaamousse. Eristys suklaavoikreemillä, päällä FunCakesin vaahtokarkin makuista massaa, joka nyt mullakin monen muun bloggaajan tavoin päätti inhottavasti vähän halkeilla reunasta. No, onneksi kukilla sai pahimpia kohtia peiteltyä :)

Raparperimehu ja -hillo

Lisää ihanuuksia raparperista: What can me have -blogin raparperimehusta tuli juuri niin ihanaa kuin nimi antaa ymmärtää. "Sivutuotteena" valmistuva hillo meni suoraan pakkaseen odottelemaan tulevia pannari- tai lettukestejä. Kuvaakaan ei ole kummastakaan, mutta resepti piti tallentaa tietenkin :)

Rhubarb juice


1.5 litre chopped rhubarb, the reddest ones you find (roughly 10 skinnier stalks of rhubarb)
1.5 litre water
½ lemon
about 150 ml Fairtrade raw cane sugar

Rinse the rhubarb stalks well. Don’t peel them, just chop to small pieces. Measure the water into a pot, bring to a boil, then toss in the rhubarb and let simmer for 30 minutes. Sieve the juice and pour it back in the pot. (Spoon the soft, sieved rhubarbs into a bowl, purée them if you want, and add sugar to taste – voilá; home made rhubarb sauce!) Pour the sugar into the pot and let it dissolve before you lift the pot to the side, stir in the lemon juice and let the concoction cool. I added a bit of water to the juice later, as it can be quite strong. Chill and serve!

Paras raparperipiirakka EVER

Raparperikausi on täällä Berliinissä kukkeimmillaan, ja sen kunniaksi piti alkaa leipomaan raparperipiirakkaa. Tätä Pastanjauhajilta löydettyä reseptiä on kokeiltu jo kerran, mutta silloin pinnalle tuleva toska ei onnistunut kyllä ollenkaan näin hyvin. Tälläkin kertaa ensimmäinen versio teki "fudget" eli sokeri uudelleenkristallisoitui ja rasva erottui niin että roskiinhan se meni (kattila oli liian kuuma...) Toista versiota lämmittelin hiljalleen ja siitä tulikin älyttömän hyvä ja rapea ja nami.

Tämä piirakka on ehdottomasti suosikkini raparperipiirakoista, varsinkin vaniljakastikkeen (tai mikä ettei vaniljajäätelön) kanssa. Pakastaakin tätä voi, mutta toskan rapeus siinä menee kyllä hukkaan. Mehän syötiin puolet piirakasta yhden illan aikana ja sitten oli pakko pakastaa loput ettei ihan piirakkaähkyyn kuole ;)


Rappiotädin raparperipiirakka

4 munaa
2 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl sulatettua margariinia
1 dl maitoa

Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet, hieman jäähtynyt rasva ja maito vuorotellen taikinaan. Levitä taikina paperoidulle pellille ja ripottele päälle pienehköjä raparperinpaloja niin paljon, että taikina peittyy (n. 5-7 vartta). Paista piirakkaa 225 asteessa 10 minuuttia.

Tee paiston aikana toskakuorrutus:

100 g margariinia
1/2 dl vehnäjauhoja
1 1/2 dl sokeria
1/2 dl maitoa

100 g mantelilastuja

Anna ainesten kiehahtaa, sekoita koko ajan. Lisää lopuksi mantelilastut. Levitä toska piirakan päälle ja paista vielä 10-12 minuuttia.

Synttärikaakkuja

Kaveri ja hänen pari muuta kaveriaan juhlistivat yhteisiä 30-vuotisiaan, ja sain tehtäväksi leipaista juhlallisuuksiin pari kakkua. Väritoiveina oli pinkkiä ja ruskeaa, ja mauiksi valikoitiin suklainen pohja, toiseen kakkuun valkosuklaamousse ja toiseen vadelma. Lisäksi toivottiin yksinkertaisia onnitteluja suklaaspritsauksina.

Resepti pohjaan jälleen Kinuskikissalta, ja onnistui paremmin kuin viimeksi sitä tehdessäni, maku oli tosi hyvä eikä koostumuskaan ihan niin murenevainen kuin ohjeessa varoitetaan, mutta kyllähän se huonommin koossa pysyy kuin tavallinen sokerikakkupohja. Tullaan käyttämään jatkossakin varmasti!

Tein itse kakut 26 cm vuokaan kun niistä piti riittää 40 hengelle (no, olihan sitä kakkua taas liikaa mutta parempi liikaa kuin liian vähän! Tässä vielä alkuperäinen resepti 24 cm vuokaan sopivana, itse tein siis puolitoistakertaisena tämän. Paistoaika oli tällöin vähän pidempi, n. tunnin, 70 minuuttia. Kokeilin toiseen pohjaan laittaa 4 munaa ja toiseen 5, molemmat onnistuivat hyvin eikä eroa juuri huomannut.

Taikina:
2 dl vehnäjauhoja
1 ½ dl perunajauhoja
3 tl leivinjauhetta
¾ tl suolaa
1 tl vaniljasokeria
1 ½ dl tummaa kaakaojauhetta
150 g voita tai margariinia
3 ½ dl sokeria
3 munaa
3 dl kädenlämpöistä maitoa

Paistolämpötila ja -aika:
175 astetta, keskitasolla 50-60 minuuttia

Sekoita kuivat aineet keskenään.
Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen. Sekoita hitaalla teholla vatkaten joukkoon ensin reilusti jauhoja ja tämän jälkeen vuorotellen pienissä erissä loput kuivat aineet ja kädenlämpöinen maito. Kaada taikina vuokaan. Paista 175 asteessa uunin keskitasolla 50-60 minuuttia.

Mousset meni taas omien reseptien mukaan ja valkosuklaa teki tällä kertaa tepposet kieltäytymällä hyytymästä vaikka liivatteita taisi olla 5 (plus suklaan oman hyydytyskyky tietenkin). No, kyllä se täyte kakun sisällä pysyi, mutta melkoinen "blob" tuli muodosta. Voit arvata kuvista, kumman kakun sisällä oli hyytynyt täyte ja kumman ei ;). Myös spritsauksia pitäisi treenata, aina jää vähän jälki harmittamaan vaikka ei näistä nyt ihan susia tullut.




Tällä kertaa päätin tilata ja kokeilla muissakin blogeissa ylistettyä FunCakesin vaahtokarkin makuista sokerimassaa. Ja voi pojat, millaista massaa tämä oli! En ole ikinä yhtä hyvin työstettävää massaa käsitellyt, ja makukin oli aivan taivaallinen (sellainen laivalta ostettujen pinkkien tuubipurkka/kiekkopurkka/pallopurkka-settien makuinen!). Tätä lisää! Meinasi jo täysin mennä hermo täältä ostamaani sokerimassaan joka vain halkeili ja halkeili vaikka mitä sille teki. Nyt ei kyllä käytetä mitään muuta kuin tuota FunCakesin massaa, pitääkin tilata sitä heti kunnon varastollinen. Yksi suklaanmakuinen massa samasta paikasta on vielä paketissaan, milloinkahan sitä pääsisi kokeilemaan :)

Ensimmäinen Hello Kitty

Kaveri on suuri Hello Kitty -fani joten tupariviemisiksi päätin testata Hello Kitty -kakkua kun niitä on lähes joka blogissa jo tehty. Onnistui omasta mielestä ihan mukavasti, tällä kertaa tuli kostutustakin sen verran järkevästi ettei kakku alkanut vuotaa. Ainoan ongelman meinasi aiheuttaa massapannahinen, joka vielä marsipaanin lisäämisen jälkeenkin oli tooodella murenevaa ja haurasta. Muutamat kiroilut sai sitä n:nteen kertaan kaulitessa kyllä päästää ja lopputulokseenkin tuli muutamia halkeamia, mutta pienellä paikkailulla ja luovalla koristelulla niistäkin selvittiin.

Kakun rakensin kolmesta tummasta kääretorttulevystä, väleihin tuli valkosuklaa- ja vadelmamousse. Kostutus soijakaakaolla, kreemi suklaakreemiä. Oli omaan makuun vähän liian makeaa mutta juhlaväki tykkäsi :)

Arcade-pelien kingi: Space Invaders

Space Invadersia on varmaan ehkä kaikki joskus pelihallissa eli arcadessa käyneet päässeet testaamaan. Tässä oma versioni siitä Neemen 30-vuotissynttäreitä juhlistamaan.

Kakku oli ensimmäinen näin iso jota olen yrittänyt tehdä, ja menihän siinä taas muutama tunti tuhratessa ja ihmetellessä että mitä ihmettä tämän kanssa oikeen tekee ;). Lopputulos ei taaskaan omaa silmää täysin miellyttänyt, kostuketta tuli TAAS liikaa (miten voi olla mahdollista?? Ensi kerralla en kostuta alakerrosta YHTÄÄN!), massaa oli melko homma värjätä ja se käyttäytyi muutenkin varsin ikävästi (tosi haurasta ja kuivaa), enkä saanut kaulittua ehjänä yhtä suurta levyä koko kakun päälle -> siitä syystä hopeareunukset.

Myös uusi supernopea ja herkullinen kaakaovoikreemi oli rakenteeltaan ilmeisen erilaista kuin muut kreemit (kovempaa? hauraampaa?), ja halkeili kakun päällä hieman. Eipä tämä suuremmin kuitenkaan haitannut.

Lisäksi en saanut kakkua tällä kertaa laatikkoon leikkuulaudalta millään ilman että se olisi levinnyt tuhannen palasiksi. Tämäkin johtunee liiasta kostutuksesta. Vaan oppia ikä kaikki, hyvä kokemus oli, ja ensi kerralla sitten taas paremmin :)

Ainiin, tumma sokerikakkupohja ja välissä mansikkamousse. Maistui ihan namilta.

Kaakaovoikreemi

Tästä tuli heti tämän keittiön ykkösjuttu! Niin helposti ja nopeasti tämä kreemi syntyy, ja on herkullista kuin mikä! Kiitokset reseptistä kuuluvat Tovelle.

2 rkl kaakaojauhoa
3 rkl kiehuvaa vettä
500 g tomusokeria
200 g voita

Sekoita kaakaojauhe kiehuvaan veteen kulhossa. Lisää muut ainekset ja vatkaa kuohkeaksi. Vaahdon väri myös vaalenee vatkatessa. Voi pakastaa hyvin, joten tuplasatsin teko kannattaa myös. Yksinkertainen annos riittää n. 26 cm kakun kuorruttamiseen.

Sveitsiläinen marenkivoikreemi

Sveitsiläinen marenkivoikreemi on vielä pehmeämpää, silkkisempää ja paremmin levitettävää kuin tavallinen voikreemi. On siinä kyllä enemmän töitäkin. Oma resepti tulee Ahonlaidalta.

100g valkuaisia
200g hienoa sokeria
300g suolatonta voita (vähäsuolainenkin käy hätätapauksessa)

Valkuaisia vatkataan käsin kuumassa vesihauteessa ja sokeri lisätään valkuaisiin vähitellen. Käsivispausta jatketaan niin kauan kunnes sokeri on liuennut täysin vaahtoon. Sokerin liukenemista voi tunnustella sormin, kun sokeria ei enää tunnu vaahdossa, on se lämpötilaltaan reilu 60-asteista jolloin valkuaiset ovat myös pastöroituneet.

Kun kaikki sokeri on liuennut vaahtoon, siirrytään vatkaamaan koneella. Vaahtoa vatkataan niin kauan kunnes se on jälleen huoneenlämpöistä. Viilenemistä voi nopeuttaa laittamalla vatkauskulhon alle kylmän pyyhkeen tai vaikka pari kylmäkallea tai jääpalapusseja, mitä keksiikään. :) Viilentämistavasta riippuen vatkaaminen kestää 5-10min. Omasta kokemuksesta voi sanoa, että jos yleiskoneella surruuttaa kovin kauan, ainakin meidän Kenwood lämpenee sen verran, että jos käyttää teräskulhoa, se ottaa lämmön itseensä ja massaa on tosi vaikeaa aada jäähtymään.... mutta viimeksi kokeilin lisätä voin jo +27-asteiseen massaan, eikä se juoksettunut, joten ei ihan huoneenlämöön asti tarvitse yrittää marenkia saada.

Jos käytössäsi on lapavatkain, vaihda se koneeseen tässä vaiheessa. Viilenneeseen vaahtoon lisätään paloiteltu huoneenlämpöinen voi pala kerrallaan koko ajan vatkaten suht hiljaisella nopeudella.

Kun massa on valmista, on se sileän pehmeää ja tasaista. Kreemi on heti käyttövalmis. Se säilyy jääkaapissa muutaman päivän, mutta sitä voi myös pakastaa.

Kreemiä voi myös värjätä tai maustaa erilaisilla makuaineilla.

Voikreemi

Käyttämäni perusvoikreemi tulee Ahonlaidan keittiöstä. Voiltahan se maistuu mutta hyvin onnistuu ja tarkoitukseen soveltuu.

500g suolatonta voita
250g sokeria
125g vettä

Vaahdota huoneenlämpöinen rasva täyteen tilavuuteen (kunnes se on vaaleaa). Kiehauta vesi ja sokeri kattilassa niin että sokeri liukenee veteen ja jäähdytä siirappiseos. Kaada jäähtynyt siirappi ohuena nauhana rasvavaahtoon koko ajan vatkaten. Kreemi on heti käyttövalmis.

Kreemiä voi maustaa erilaisilla aromeilla tai värjätä elintarvikekäyttöön soveltuvilla väreillä. Jos käytät vesiliukoisia värejä, kannattaa ne sekoittaa ensin jäähtyneeseen siirappiin niin värjäystuloksesta tulee tasaisempi.

Kreemi säilyy suljetussa rasiassa tai kelmulla peitettynä jääkaapissa useita päiviä, jos et kuitenkaan käytä kreemiä heti valmistamisen jälkeen, on kreemiä hyvä vaahdottaa ennen käyttöä jotta siihen sekoitettu vesi ei ala erottumaan kreemistä.

Salama McQueen

Olin jo pitkään miettinyt ja pelännyt että milloinkahan ensimmäinen asiakas päättää haluta Salama McQueen -kakun, niin suosittuja näkyvät olleen muissa blogeissa. Ja nythän se sitten pärähti. 12 tuntia myöhemmin lopputulos on... no, aika hyvä. Näin ensimmäiseksi auton muotoiseksi kakuksi (eikä mitään autovuokaakaan ole). Vinkkejä katsoin netistä ja Unelmaullan Unelmakakut-kirjasta. Ei mikään ihan pieni homma, 12 tuntia siihen venähti, ja 2 tuntia jo tuon Rust-eze logon väkertämiseen :D. Oppia ikä kaikki, ja hieno projekti.

Pohjana 24 cm vuokaan tehty tumma sokerikakkupohja. Välissä lapsille sopivasti mansikkahilloa ja kermavaahto/tuorejuustosekoitusta. Kostutusta vadelmasiirapilla. Kreemitys sveitsiläisellä marenkivoikreemillä, jonka teko oli taas homma sinänsä uudella ihanalla yleiskoneella, joka toki lämpenee sen verran pitkään surruuttaessa että marengin jäähdyttely oli melkoinen operaatio. No, ensi kerralle pitää kehittää jotain kikka kolmosia. Ja nyt tiedän ainakin, että 26-asteiseenkin marenkiin voi voin sotkea ilman että juoksettuu. Ei siis ihan "huoneenlämpöistä" tartte olla (ennen oon jäähdytelly 23:een).

Vinkkejä muistiin seuraavalle kertaa: Älä kostuta sitä hiton alapohjaa niin paljoa, varsinkaan jos kakku joutuu odottelemaan kaks päivää jääkaapissa noutajaa! Ja opetellaan kreemittämään se alalaitakin ettei tule vuotoja...

Final Slice -kakut

Kattilan toimistolla juhlittiin pelin milestonea ja tilattiin juhlasyötäviksi kakkuja 100 hengelle. Tein kolme 26 cm vuokaan tehtyä 7 munan kakkupohjaa, kaksi suklaista ja yhden vaalean. Vihdoinkin löytyi sellainen resepti, jolla onnistuu: Unelmaullan Unelmakakut-kirjan ohjeen mukaan tehdään vastakin. Rakenne loistava, ei liian kuiva, hyvin leikattava, hyvin koossa pysyvä. Loistavaa :)

Väleihin tuli toiseen suklaiseen sitruunamousse (kermavaahtoa, tuorejuustoa, sokeria, sitruunan kuorta raastettuna, vaniljakreemijauhetta, liivatetta ja sitruunamehua, kostutus spritellä), toiseen suklaa- ja kahvimousset (kermaa, tuorejuustoa, rahkaa, sokeria, suklaassa 200 g sulatettua maitosuklaata, kahvissa vahvaa kahvia ja liivatetta, kostutus jääkahvijuomalla). Vaaleaan täytteeksi tuli vadelmamousse (kermaa, tuorejuustoa, sokeria, pakastevadelmia siivilän läpi paseerattuna, liivatetta, vadelmajuomasiirappia) ja vadelmahillon jämät, kostutus samaisella siirapilla.

Kaikkien kakkujen täytekerroksista tuli tosi reilut, samoin kyllä kakkukerroksista, kun leikkasin pohjat vain kolmeen osaan (sain juuri edellisten kakkujen kanssa hajotettua pohjaleikkurini, niin piti turvautua veitseen), ja kermaa meni yhteen kaikkiin kakkuihin muistaakseni 2 litraa väleihin sekä pursotuksiin lähes toiset 2 litraa :D. Tuorejuustoja meni 3 200 g pakettia, rahkaa yksi 200 g paketti.

Tätä saksalaista kermaa kyllä ei voi kuin vihata. Ei ole sileää pursotusjälkeä mahdollista saada, kermasta tulee ilmakuplaista ja se alkaa valua tosi nopeaa jos ei käytä sahnesteiffia eli jotain "kiinnitysainetta", joka ei kyllä onneksi maistu miltään. Flora Vispiä on lievästi ikävä!

Näihin kakkuihin olin kyllä tosi tyytyväinen, vaikka Final Slice -kakun teksti vähän meni vinoon ja koristelusta tuli muutenkin tommoinen sirkusmainen vielä pursotuksineen... Mutta maku oli kuulemma kaikissa kakuissa todella hyvä, ja sehän se pääasia on tietenkin. Ensimmäinen iso tilaus siis kunnialla takana, huh!

Red pill ja Blue pill

Kuka Matrix-leffaa tuntee, tietää myöskin kysymyksen: "Which one do you choose - the red pill or the blue pill?". Kattilan työkaverin synttäreille matkasivat nämä pillerinmuotoiset kakut joiden luomiseen kyllä kului niitä kuuluisia verta, hikeä ja kyyneleitä. Pohjamateriaalia oli lopulta liian vähän, hillo ja kermavaahto loppui kesken (onneksi alakerran pikkukauppa pelasti!), ja muutenkin kokoaminen oli vähän tuskaista. Ihan hienon näköisiä näistä lopulta kuitenkin tuli, ja makukin oli kuulemma mieleinen.

Pohjatestissä oli asiakkaan toiveesta Genoise-suklaapohja, eli käytännössä normaali sokerikakkupohja, paitsi että munia ja sokeria vatkattiin ensin vesihauteessa kunnes seos oli haaleaa, ja lopuksi vatkailujen ja jauhojen sekoituksen jälkeen sekaan lisättiin vielä rasvaa. Oli ihan jees kokeilu, mutta tykkään silti enemmän tavallisesta sokerikakkupohjasta.

Sveitsiläinen marenkivoikreemikin loppui kesken, mutta onneksi sitä oli pakkasessa lisää (huh!). Tykkään kyllän tuon kreemin mausta paljon enemmän kuin tavallisesta voikreemistä. Kreemin tasaista levittämistä kyllä pitää vielä harjoitella, ja jälleen ajan puutteesta ei kreemi ehtinyt kovettua mikä tietenkin olisi suotavaa ennen päällisen laittoa... Mutta pienistä kuhmuroista huolimatta ihan ok ulkomuoto, eivätkä edes "laskeneet alleen" yön jääkaapissa olon jälkeen, mikä aina vähän kammoksuttaa.

Kakkujen välissä siis kermavaahtoa vaniljakreemijauheella (miksi se tekee kermasta kokkareista?? Maku kuitenkin ok) ja toisessa kakussa appelsiini- ja ananashilloa, kostutus appelsiinimehulla, toisessa vadelmahilloa, kostutus vadelmajuomasiirapilla (tosi hyvää kostutustavaraa vähän vedellä ohennettuna!)

Mansikka-vaniljainen joulukakku

Joulu oli ja meni, ja päivitykset laahaavat jäljessä, pahoittelut. Tänä vuonna joulupöydän kruunasi mansikka-vaniljainen joulukakku, ohje Kinuskikissalta, paitsi pohjana käytettiin brownies-pohjaa koska en halunnut kakusta liian piparisen jouluisaa. Tosi hyvää oli, vaikka pohjan riisit ensiksi epäilyttivätkin!


Jouluinen mansikka-vaniljakakku brownie-pohjalla

Pohja:

125 g voita tai margariini
75 g tummaa suklaata
2 dl sokeria
hyppysellinen suolaa
1 tl vaniljasokeria
2 kananmunaa
2 dl vehnäjauhoja

Sulata voi kattilassa. Ota kattila liedeltä ja lisää suklaapalat voisulaan. Sekoita, kunnes seos on tasaista. Lisää sokeri, suola ja vaniljasokeri. Sekoita munat joukkoon yksitellen. Lisää lopuksi vehnäjauhot. Kaada taikina vuokaan. Paista 175 asteessa n. 15 minuuttia. Tarvittaessa pese vuoan reunarengas. Anna jäähtyä ennen täytteen kaatamista.

Vanilja-riisitäyte:
1 ½ dl puuroriisiä
8 dl vettä (riisin keittämiseen)
¼ tl suolaa (riisin keittämiseen)
5 liivatelehteä
2 dl kuohukermaa
500 g Valion Vanilla-vaniljakastiketta (huom: ei Flora Vanilla!)
¾ dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
3 rkl vettä

Mansikkakiille:
3 liivatelehteä
4 dl mansikkasosetta
½ dl sokeria

Huuhtele puuroriisi. Keitä kypsäksi suolatussa vedessä (n. 15-20 minuuttia). Jäähdytä ja huuhtele riisiä kylmällä vedellä. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja sulata joukkoon liivatelehdet. Sekoita täytteeseen. Sekoittele täytettä, kunnes se hieman paksuuntuu eikä täytteen riisi painu kulhon pohjaan. Kaada vasta sitten vuokaan. Hyydytä jääkaapissa 3 tuntia.

Laita kiillettä varten liivatelehdet likoamaan. Soseuta mansikat. Laita puolet mansikkasoseesta kattilaan yhdessä sokerin kanssa. Kuumenna kiehuvaksi. Sulata joukkoon liivatelehdet. Yhdistä huolellisesti sekoittaen kylmän soseen kanssa. Anna soseen jäähtyä kädenlämpöiseksi ja kaada täytteen päälle. Vaahdota kerma. Sekoita vaahtoon vaniljakastike, sokeri, vaniljasokeri ja puuroriisi.

Koristeeksi tein "suklaalehtiä": tippa sulaa suklaata leivinpaperille, lusikalla veto "hännäksi".