Fondue eli juustokeitto

Talven kylmimpään aikaan on hyvä syödä rasvaa. Suurimman rasva-hyötysuhteen tarjoaa sveitsiläisten maailmanmaineeseen lanseeraama tapa valmistaa herkullinen illallinen ulkona vietetyn kylmän päivän jälkeen: fondue.

Reseptinä toimii sveitsiläisen kaverin perheresepti. Juustosekoitus on oma valinta Stockmanin juustotiskistä:

Juustofondue

200g Appenzelleriä (Sveitsistä)
200g Kaltbach Gruyere (Sveitsistä)
200g Vorarlberger Bergkäseä (Itävalta)

2 valkosipulin kynttä
1tl maizenaa
6dl hapanta(!) valkoviiniä (meillä Masia)
mustapippuria ja muskottia oman maun mukaan

Annos on neljälle henkilölle. Juustoa on yleensä suositeltavaa laittaa 100-200g per aterioitsija. Valkoviinin tulee olla hapanta, se pehmentää juustojen voimakasta makua.

Valmistus tapahtuu seuraavasti:
1. Paloittele juusto ja leivät kuutioiksi oman kuutiokokomakusi mukaan
2. Pilko kaksi isoa valkosipulin kynttä neljään osaan (Huom! Valkosipulia ei saa leikata useampaa osaan, vain ja ainoastaan neljään, muuten isoisä pyörii haudassaan)
3. Hiro velkosipulin palaset fondue-pannun pohjaan ja heitä pannulle
4. Nakkaa pilkotut juustot kehiin ja kaada viini päälle
5. Levy täysille ja annat juustojen sulaa rohkeasti
6. Kun juustot ja viinit ovat sekoittuneet sulaksi massaksi, lisää maizena, pippuri ja muskotti
7. Anna kiehua reilun aikaa, jotta fonduesta tulee löysää ja kuohkeaa. Sen ei kuulu olla jankkia, vaan juoksevaa

Sytytä fondue-pannun tulenlähde ja kutsu ruokailijat pöydän äären hyvissä ajoin, jotta voit viskata kattilan levyltä suoraan tulen päälle. Keittoa tulee siirtämisen jälkeen hämmentää koko ajan, ruokailu on siis syytä aloittaa välittömästi (muuten se palaa pohjaan ja jankkiutuu).

Kun juusto on melkein loppunut pannusta, alkaa kisailu siitä, kuka saan parhaimman isoäidin ("Grandmother") eli pohjaan palaneen juustosta muodostuneen rapean kuoren.

Nautitaan "Gürklin" ja "Zwibelin" kanssa (pikkelsi-kurkku ja hillosipuli). Jälkiruoaksi on hyvä nauttia teetä, sillä se sulattaa kiloisen juustomöhkäleen vatsassa. Fonduen aikana tulee myös nauttia viiniä (ei missään nimessä kylmää vettä, se jämäyttää juuston kamalaksi möhkäleeksi mahaan). Meillä tuttavapariskunnan valitsemat keskitäyteläinen (ei päänsärkyä! Jei!) Don Mendo sekä kevyt Beau-Monde.



Jälkkäriksi tarjoiltiin tietenkin teemaan sopien suklaafondueta, joka sujahti parempiin suihin ennen yhtäkään kuvan ottoa. Näin kuitenkin teimme:

Suklaafondue

2 Fazerin tumma suklaa -levyä
1,5 dl vispikermaa
n. 2 rkl Galliano-likööriä

hunajamelonia
omenaa
päärynää
banaania
vaahtokarkkeja

Sulata suklaa kattilassa. Lisää joukkoon kermaa ja likööriä oman maun ja koostumustavoitteiden mukaan. Kun seos kuplii, siirrä pöytään ja dippaile hedelmiä tai muuta mukavaa :). Omaan makuuni seos oli vähän liian tumma ja ehti jo hieman palaa pohjaankin, mutta olihan se silti tosi hyvää. Ensi kerralla ehkä vaaleampaa suklaata kokeiluun...

Keksi, keksi, kaurakeksi

Tuli Baking Bitesin innoittamana vaihteeksi keksitehtailtua. Vähän jokseenkin on ollut antikliimaksi nuo ihanat reseptit mitä tuolta blogista irtoaa: kauhean hyvän oloisia reseptejä, mutta jotenkin onnistun vissiin aina ne sössimään niin ettei Ameriikan herkuista tulekaan niin ihanaisia kuin pitäisi. Liekö erilaisissa mitoissa/raaka-aineissa vika vai leipurissa, mutta tällä määrällä voita ja sokeria luulisi jo saavan melkoisen muikeita keksejä. Vaniljakaan ei juuri maistunut, eikä kaneli jota oli molemmissa osasissa: erikseen valmistetussa "strösselissä" eli tommosessa muruseoksessa ja itse keksitaikinassa. No, ehkä maut pääsevät paremmin esille jahka keksit jäähtyvät. Näyttävät kovin terveellisiltä, mutta ulkonäkö voi pettää ;).



Tässäpä kuitenkin väsäysohjeet in English.

Kaksivaiheiset kaurakeksit

Streusel = muruseos

1 1/4 cups (2,95 dl) all purpose flour
1 tsp ground cinnamon
1/4 tsp ground nutmeg
1/2 cup (1,2 dl) brown sugar
1/4 tsp salt
1/2 cup butter, softened
1/2 cup coarsely chopped pecans (laitoin casheweja)

Preheat oven to 350F. Line a baking sheet with parchment paper.
In a large bowl, stir together flour, cinnamon, nutmeg, sugar and salt. Add butter to bowl and blend at low speed with a hand mixer until mixture resembles coarse, wet sand. Stir in pecans
Grab handfuls of the streusel mixture and press them together into clumps. Drop gently onto baking sheet. If clumps are too large (say, bigger than a golf ball) break up slightly.
Bake for 25-30 minutes, until firm and light gold. Cool on baking sheet.
Before using, coarsely chop.
Store in an airtight container if not used right away.


Kuva rouhemykysistä. Tästä ne sitten veitsellä rouhin pienehköksi muruksi.

Itse taikina

1 1/4 cups (2,96 dl) all purpose flour
1/2 tsp baking powder
1/2 tsp baking soda
1/2 tsp salt
1 tsp ground cinnamon
1/4 tsp freshly ground nutmeg
3/4 cup (1,8 dl) butter, softened
1 cup (2,3 dl) sugar (korvasin itse makeutusjauheella, ehkä tässä tuli se virhe)
1/2 cup (1,2 dl) brown sugar (käytin ruokosokeria)
2 large eggs
2 tsp vanilla extract
2 1/2 cups (5,9 dl) quick-cooking oatmeal (not instant)
1 1/2 cups (3,5 dl) streusel topping, prebaked

Preheat oven to 350F (180 C). Line a baking sheet with parchment paper.
In a small bowl, whisk together flour, baking powder, baking soda, salt and spices.
In a large bowl, cream together butter and sugars until light. Beat in eggs, one at a time, followed by vanilla extract. Stir in flour mixture, and when no streaks of flour remain stir in oats and streusel.
Drop rounded tablespoonfuls of dough onto prepared baking sheet.
Bake for 12-14 minutes, until cookies are light gold around the edges.
Let cool on a baking sheet for a few minutes, then transfer to a wire rack to cool completely.

Makes 3 dozen (tuli oikeasti n. 40 keksiä, eikä mitään ihan pieniä)


Keksit uunivalmiina

Luisteluevästä

Itsehän emme toki mitään näin urheilullista tehneet, vaan tuijottelimme telkkarista EM-luisteluja (hyvä Laura ja Susanna!). Siinä sivussa valmistui Mutukokkauksen innostama Naudanlihawok. Valkkasin reseptin ihan lähinnä kastikkeen kokis-elementin takia, kun halusin kokeilla maistuuko se missään. No, sad to say, ei kyllä maistunut. Ruoka oli hyvää, mutta emme saaneet wokin kastiketta sakenemaan lisätystä pottujauhomäärästä ja raivokkaasta keittämisestä huolimatta, jonka seurauksena sitten taisimme keitellä einestä vähän liiankin innokkaasti, lopputuloksena vähän lässähtäneet maut. Wokki maistui lähinnä soijalle ja naudanlihalle. Mikä sinänsä ei ole paha asia sekään. Mutta tulipahan testattua.

Wokin kanssa tarjoilimme nuudeleita, mikä ei sekään ehkä ollut paras mahdollinen ratkaisu, riisi olisi varmasti imenyt kastikkeen aromeja itseensä paremmin. Mutta olipahan ruokaa. Se on aina hyväksi.

Viininä oli tällä kertaa italialainen Pasqua, joka ei ollut ihan nimensä veroista kuraa, mutta ei mitään laadukastakaan. Kevytviineissä pitäydyimme tälläkin kertaa, eikä tämäkään viini onneksi päänsärkyä Patavahdille aiheuttanut. Maku oli kuitenkin vähän niinkuin täyteläistä viiniä olisi jatkettu vedellä, ja melko kitkerää. Ensi kerralla ehkä testissä sitten jo jotain keskitäyteläistä...


Naudanlihawok

Ainekset:

500 g naudanlihaa
10 kpl tuoreita herkkusieniä
1 pieni purjo
1 punainen paprika (meillä oli kaksi pientä)
1 valkosipulin kynsi
2 rkl öljyä
suolaa
mustapippuria

Kastike:

2 dl coca-colaa
2 rkl soijakastiketta
1 tl yrttisuolaa
inkiväärijauhetta
5 tippaa tabascoa
2 tl perunajauhoa (meni kyllä saostusyrityksissä reilusti enemmän)


Suikaloi ja paista naudanliha, mausta, lisää suikaloidut vihannekset ja paista vielä hetki. Sekoita kastikeainekset keskenään, kaada kastike wokkiin ja kuumenna kiehuvaksi. Tarjoile esim. jasmiiniriisin kanssa.

Testissä uusi Dumle

Tämän blogin karkkitestauksen saa kunnian aloittaa Dumlen uutuus Dumle Stars. Sininen pussi lupaa kolmenmakuista hyvää tähtien ja kuiden muodossa. Suurena Dumle-fanina odotin tietenkin saavani loisteliaan makuelämyksen, mutta näin ei kyllä käynyt. Olihan namuset ihan hyviä, mutta tumma tähti maistui liian tunkkaiselta ja jotenkin tryffeliseltä tumma suklaa fudgelta, vaalea tähti puolestaan oli jotenkin esanssisen vaniljainen. Kuu oli aito Dumle-laatua tosin, mutta se maistuikin sitte ihan tavis-Dumlelta.

Eipä tarvi siis ostaa uudelleen. Karkkiarvostelussa tämä saa yksi ja puoli käärepaperia viidestä.

Lopun aikojen herkkuja

Lopun ajat koittavat, nimittäin opetussijaisuuspätkän. Luulin huomenna olevan jo viimeinen päivä, joten mietin leipomahommia. Ja muffinssejahan sitä piti tekemän, vaikka selvisi että ei se ihan viimeinen päivä olekaan. Resepti on Jokapäiväisen leivän leipojien esittelemä (Piknik-kirjasta otettu) Suklaa-juustomuffinit, joita en suostu kutsumaan muffineiksi koska ne on muffinsseja täällä keittiössä ja sillä hyvä.

Reseptiä tuunasin ihan pikkuisen laittamalla juustoista toiseksi vaniljatuorejuustoa ja täytteen sekaan vielä lemon curdin jämät. Hyvää tuli (tosi hyvää), joskaan muffet eivät näytä ihan hirvittävän salonkikelpoisilta juustotäytteen painavuuden lätsäytettyä mufetit päältä vähän littanoiksi... No, live and learn. Namia oli silti.

Taikinasta tuli tosi tykkyä, joten lisäsin siihen pikkuisen lisää maitoa reseptin 2 desin lisäksi. Riittoisaa myös, tuli 12-paikkainen muffinssipelti täyteen jonka lisäksi vielä 5 isoa muffinssia Kalas fårmin paperivuokiin ja 7 vähän pienempää paperivuokaista.



Suklaa-juustomuffinssit

6 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
2½ rkl kaakaojauhetta
1 maustemitta suolaa
125 g voita
1½ dl sokeria
1 dl ruokosokeria
1½ dl maitorahkaa
2 munaa
2 dl maitoa (+ vähän lisää)
200 g rouhittua suklaata (osa raastetta, osa isompia paloja)

Täyte:

400 g tuorejuustoa (puolet vaniljaa, puolet maustamatonta)
n. 2 rkl lemon curdia
½ dl sokeria
½ dl tomusokeria
1 iso kananmuna
1½ tl vaniljasokeria


Sekoita jauhot, kaurahiutaleet, leivinjauhe, sooda, kaakaojauhe ja suola.

Vatkaa voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää ruokosokeri, maitorahka, munat ja maito. Sekoita jauhoseos rasvaseoksen joukkoon. Lisä joukkoon rouhittu suklaa.

Jaa taikina muffinssivuokiin.

Valmista täyte: vatkaa tuorejuusto pehmeäksi, lisää sokerit ja muna.

Tee lusikalla kolo muffinsseihin ja nosta tuorejuustotäytettä koloon. Paista 175 asteessa noin 25 minuuttia.

Lähes orgastinen ruokakokemus

Ainahan me kokataan hyvää ruokaa, mutta tänään oli ihan kaikki kyllä kohdallaan! Bobotie (alunperin Pirkan resepti), on ollut meidän bravuuri jo pitkään; sitä on kokkailtu monelle kaverille ja aina se on ollut namia. Tänään kuitenkin kaikki oli jotenkin ekstramaukasta, eikä vähiten lisäkkeen - tujujen valkosipuliperunoiden - ansiosta.


Bobotie

1 iso sipuli
1 iso omena (hapokas kotimainen tai
esim. Granny Smith)
1/2 dl korppujauhoja
1 dl maitoa
3 rkl öljyä
2 rkl currya
400 g vähärasvaista naudanjauhelihaa
1 1/2 tl suolaa
2 tl timjamia
1 1/2 tl rakuunaa
2 rkl sitruunanmehua
reilu 1/2 dl mantelilastuja

Pinnalle:
2 kananmunaa
3 dl maitoa
(4 laakerinlehteä)

1. Silppua sipuli ja kuutioi omena. Sekoita isossa kulhossa korppujauhot maitoon turpoamaan. Voitele laakea uunivuoka.

2. Kuumenna öljy paistinpannussa. Siirrä pannu syrjään ja sekoita öljyyn curry. Lisää sipuli ja siirrä pannu takaisin levylle. Kuullota sipuli ja sekoita joukkoon omenakuutiot. Kaada seos kulhoon korppujauhoseoksen joukkoon.

3. Ruskista jauheliha kevyesti kahdessa erässä ja lisää kulhoon. Mausta suolalla, timjamilla, rakuunalla, sitruunanmehulla ja mantelilastuilla. Kaada seos vuokaan.

4. Sekoita keskenään munat ja maito ja kaada se vuokaan. Asettele laakerinlehdet koristeeksi (me ei niitä jakseta ostaa). Paista 175 asteessa 40-50 minuuttia. Kokeile, että munamaito on hyytynyt. Tarjoa perunoiden (valkosipuliperunoiden! <3) ja tomaattisen vihreän salaatin kanssa.


Tujut valkosipuliperunat

6 isoa ruokaperunaa
4 dl ruokakermaa
4 isoa kynttä valkosipulia
pippuria
aromisuolaa

Silppua valkosipuli pieneksi. Kuori ja leikkaa perunat siivuiksi. Lado vuokaan kerroksittain perunaviipaleita, valkosipulia ja pippuria + aromisuolaa. Hulauta kermat päälle. Paista 200 asteessa n. tunti tai kunnes potut ovat sopivan pehmeitä.

Tässä vielä kaikki herkut lautasella:


Punaviini on molempien lempijuomia, mutta lähiaikoina Patavahti on kärsinyt punkkunsa jälkeen kaameista päänsäryistä (ja siis vain parista lasista, ei pullollisesta ;)). Tänään viinikin oli aivan kohdallaan eikä päänsärkyä näkynyt eikä kuulunut. Lieköhän johtuu tanniineista vai rypälelaadusta, mutta kiva huomata että ainakin jotain viiniä voi vielä nautiskella ilman kauheita sahalaitoja silmissä. Viini oli siis Etelä-Afrikkalaista Sound of Southia, kevyttä ja cinsault-pinotage-rypäleistä.

Viikon on muhinut lisäksi päässä Mansikkamäen Sitruuna-salmiakkimuffinit, jotka saivat hieman erilaisen asun meidän uunissamme. Itse en ole kovin salmiakin ystävä, mutta hopeatoffeet ovat suuri himoni. Korvasimme siis salmiakit reseptistä toffeepalasilla (kannattaa käyttää jääkaapissa ensin niin helpompi leikata, sai Kattila kokea karvaasti ;)). Kuorrutteen teimme tomusokerista ja vedestä, kun Kattila epäili muuten tulevan liian sitruunaista. Laitoimme hopeatoffeeta siis taikinan joukkoon sekä vielä muffareiden päälle ennen kuin lähtivät uuniin, johon ne mukavasti sulivat (kuva otettu ennen kuorrutteen lisäämistä).


Olin myös hyvin tyytyväinen Stockan halppis-muffinssivuokaan: eivät jääneet ollenkaan kiinni ja tuli hienon muotoisia! Paperiropposissa olevat kun tuppaavat aina vaan leviämään eikä nousemaan, kun ei ole tukea. Ensi kerralla haluttaisi kokeilla vaalean kuorrutteen tilalla hopeatoffeekuoruttetta, joka oli superhyvää ainakin Kattilalle tekemäni synttärikakun päällä (ohje Hellapoliiisilta).


Sitruuna-hopeatoffee-muffinssit

1 sitruunan kuori raastettuna
2 tl sitruunan mehua
100 g leivontamargariinia
2 dl sokeria
2 kananmunaa
1 dl lemon curd-tahnaa
1 1/2 dl ruokakermaa
4 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
n. 1 dl leikattua Hopeatoffeeta

Kuorrutus:

2 dl tomusokeria
4 tl vettä

hopeatoffeepaloja


1. Vatkaa sokeri ja kananmunat vaahdoksi. Sulata voi ja anna hieman jäähtyä.

2. Lisää lemon curd, voisula, ruokakerma ja sitruunankuori+mehu taikinaan.

3. Sekoita kuivat aineet keskenään ja kääntele puuhaarukalla taikinaan.

4. Annostele taikina muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa 15-20 minuuttia. Anna jäähtyä.

5. Koristele tomusokerikuorrutuksella ja hopeatoffeella.

Omasta kuorrutteestani tuli kyllä (taas kerran) liian juoksevaa, joten ei ole kuvassakaan mitenkään superhienon näköinen. Maku sen sijaan on muffinsseissa aika taivaallinen! :)

Sämpyläpitat

Tehtiin viime viikonloppuna ihan älyttömän hyviä sämpylöitä joten aiottiin pyrkiä tänään uusintasuoritukseen. Ei ihan mennnyt kyllä samaan malliin, sämpylöistä tuli enemmänkin pitaleivän kaltaisia läpsäköitä, mutta kuitenkin olivat mukavan muhevia sisältä ja hyvän makuisia myös. Missähän lie vika, jauhot olivat muuten samat paitsi viime viikonlopun vanhentuneiden grahamjauhojen ja tavallisten vehnäjauhojen tilalla käytimme oikeita sämpyläjauhoja, ja kuivahiiva oli eri merkkistä.

Täydellisten sämpylöiden etsintä siis jatkuu, mutta tässä tämän kertainen kokeilu.



Sämpyläpitat

5 dl vettä
1 pss kuivahiivaa
4 dl Sunnuntai rouheinen sämpyläjauhoja
2 dl vehnälesettä
2 dl Sunnuntai ruissihtijauhoja
1 tl suolaa
n. 2 tl Santa Maria pippurinen yrttimauste
loraus (n. 2 tl) siirappia
vähän isompi loraus (n. 1-2 rkl) rypsiöljyä

Sekoita ruisjauhot ja leseet kuivahiivan kanssa. Lisää 42-asteinen vesi ja siirappi. Lisää suola ja sämpyläjauhoja kunnes taikina sopivan koostumuksista (irtoaa vähän reunoista, meillä taisi jäädä hieman liian veteläksi, ensi kerralla lisää jauhoja!). Kohota. Leipaise sämpylät kostutetuin sormin (lähinnä vain läjiä taikinaa pellille, muotoilusta ei näin vetelällä tainialla puhettakaan). Kohota vielä pellillä. Paista 225 astetta n. 15 min.

EDIT: Sunnuntai-iltana päädyttiin vielä yhden uudenlaisen taikinan testaukseen. Kuvia ei jaksanut enää näpsiä, mutta näillä mentiin:

5 dl vettä
1 pss kuivahiivaa
4 dl Sunnuntai vehjänauhoja
1 dl vehnälesettä
2 dl Sunnuntai rouheinen sämpyläjauhoja
1,5 tl suolaa
loraus (n. 2 tl) siirappia
vähän isompi loraus (n. 1-2 rkl) rypsiöljyä

Nousivat hiukkasen paremmin, mutta tuli niistä vieläkin aika litteitä. Maku oli jälleen kerran kohdallaan. Ensi kerralla tehdään oikealla hiivalla niin katsotaan rupeaako nousemaan ;)

Valkosipulinen jauhelihapasta

Perjantaina ei koskaan oikein jaksa alkaa mitään suureellisia kokkailuja harrastamaan. Siispä avuksi riensi tällä viikolla Yhteishyvän Ruokamaailman 1/09-numeron helppo pastakastike. Superhelppoa ja nopeaa, ja oli muuten tosi hyvää! Annoksesta riitti vielä pakkaseen asti yksi iso annos.

Pahoittelen kuvan laatua, tässä vasta opiskellaan ruokakuvauksen saloja, ja kun jalustaa ei ole niin salamaa on pakko käyttää :/



Valkosipulinen jauhelihapasta

400 g naudan paistijauhelihaa
100 g valkosipulikevyttuorejuustoa (meillä Hovin)
1 prk (400 g) tomaatti-pastakastiketta (meillä Rainbow'n Sipuli&valkosipuli)

lisäksi: pastaa

Pata Kattilaa soimaa, tai joskus toisinkin päin

Vihdoin pääsimme tuumasta toimeen, ja luet nyt ihka ensimmäistä Pata&Kattila-blogin postia. Tarkoitus on rustailla tarinaa ruoasta ja vähän sen vierestäkin, ja pitää kirjaa hyviksi havaituista resepteistä, jotta niitä ei aina tarvitsisi uudelleen kaivella lehtien sivuilta esiin. Ei muuta kuin ruokailemisiin siis! :)