Viime kakussa (kuva alla) tuli testattua kahdella minigrip-pussin pätkällä tehtyä suklaareunusta (Kinuskikissan tapaan) mutta koin sen huomattavan hankalammaksi kuin tämän pidemmällä reunakalvolla tehdyn menetelmän. Mun minigrip ainakin oli sen verta lerppua että kakun yli menevä osa lerpatteli ihan miten sattuu ja kahden pätkän kohdistamisessakin tuli ongelmia (huomaa tosi epätasaisen korkea reuna), puhumattakaan siitä että sitten on kaksi "saumakohtaa" reunuksessa, jotka ei koskaan niin kauniita ole.
Keltainen pääsiäiskakku (joo, spritsausta pitää vähän vielä opiskella, ja a) ostaa kapeampi kirjoitustylla sekä b) odottaa että suklaa on vähän jäähtynyt ettei se virtaa ihan valtoimenaan ulos pussista) koostuu tummasta keksipohjasta, muistaakseni tuorejuustosta (mascarponesta ehkä?) ja kermavaahdosta sekä mangonpaloista, päällinen soseutettua mangoa ja liian vähän liivatetta sekä maailman oudointa saksalaista "kiillejauhetta" jolla on kaikki epäonnistunut aina ja tasaisesti :D Kyllä se nyt sen verran hyytyi että kakun päällä pysyi mutta eipä juuri enempää.
Vadelmahyydykekakku puolestaan suklaariisimuropohjalla (osoittautui mahdottomaksi tehtäväksi löytää täältä tavallisia riisimuroja, on siis suklaariisimuroja ja sulaa suklaata...), vaahto-osassa vadelmajugurttia, kermavaahtoa plus vaniljajauhetta, valkosuklaarouhetta, rahkaa sekä tuorejuustoa, hyydytysaineena liivatetta ja sulaa valkosuklaata. Päällä vadelmia ja kiille vadelmien sulamisliemestä, sokerista ja jostain punaisesta sekamehusta sekä liivatteesta. Suklaareunus onnistui mukavasti tällä kertaa ja transferien käyttökin luonnistui yllättävän hyvin näin ensikertalaiselta :)
No comments:
Post a Comment